Viime päivinä on mediassa näkynyt uutisointia sekä keskustelua, puolesta ja vastaan, päätöksestä estää Elisan asiakkaiden pääsy Pirate Bay -sivustolle.
Omalta kannaltani näen tähän pari kulmaa.
Päätös oli typerä. Sillä ei ole käytännön merkitystä ja toisaalta, tämä voi toimia ikävänä ennakkopäätöksenä moneen muuhun seikkaan, kuten Antti Vilpponen hyvin blogissaan kirjoitti.
Miksi päätös oli typerä? Siksi, että se on samankaltainen kuin jos Viking Linen asiakkailta evättäisiin pääsy Tukholmaan, mutta Silja Linen asiakkaat sinne edelleen pääsisivät. Uskoisin toki, että näin myös TTVK ja IFPI asian näkevät ja siksi halutaan myös muiden operaattoreiden osalta samanlainen päätös. Eli suljetaan myös Silja Linen Tukholman liikenne.
Tässä kummasti tuntuu unohtuvan ihmisten vapaa mahdollisuus valita operaattorinsa tai liikennöitsijänsä. Jos laivalla ei Tukholmaan pääse, ja sinne kovasti haluaa, kyllä vaihtoehtoja edelleen löytyy. Jos ei muuta, niin soutuveneellä. Vai kuvitteleeko TTVK/IFPI todella, että kaikki maailman operaattorit voidaan saattaa saman päätöksen alle?
Jos joku jotain haluaa, hän keinot siihen keksii.
Ongelmaa ei ratkaise Eerikinkadun sulkeminen Alcatraziin pääsyn estämiseksi. Siinä tapauksessa ihmiset kulkevat sinne Annankatua myöten. Ja jos kaikki paikalle kulkevat kadut suljetaan, samalla estetään korttelin asukkaiden ja työntekijöidenkin pääsy, olivat he sitten ravintolaan menossa tai eivät. Tehokkaampi keino olisi sulkea itse ravintola, ei sinne johtavia katuja.
Vielä tehokkaampaa olisi mahdollistaa muu toiminta, jolloin ei kiinnostusta koko lafkaan enää olisi.
Toinen kulma onkin siinä, että sen sijaan, että yritetään kitkeä piratismi blokkauksilla ja lailla, tulisi tehdä koko piratismin tarve tyhjäksi. Niin kauan kuin tekijänoikeudellisten teosten hankkiminen ja siihen liittyvä bisnes pyrkii toimimaan omilla pelisäännöillään ymmärtämättä kulttuurin ja toimintamallien muutosta, piratismi tulee jatkumaan.
Kahdeksankymmentäluvulla minäkin kuuluin siihen porukkaan, joka äänitti satoja c-kasetillisia musiikkia kun rahaa omiin levyihin ei ollut. Sittemmin kasetit vaihtuivat poltettuihin romppuihin ja myös epäilyttäviinkin verkkopalveluihin.
Kunnes tulivat iTunes ja Spotify. Nyt musiikin laillinen kuuntelu on tehty kuluttajalle niin helpoksi ja edulliseksi, ettei laittomaan kopiointiin yksinkertaisesti ole tarvetta. Ja jos TTVK/IFPI tai joku muu väittää, ettei streaming-jakelu ole artistille kannattavaa, lukekoon aiemman postaukseni Spotifyn oikeudenmukaisuudesta täältä.
Ei siis suljeta katuja tai lopeteta laivaliikennettä, vaan käytetään menneiden rakenteiden epätoivoiseen tekohengittämiseen käytetty energia nykyaikaisten bisnesmallien parempaan ja laaja-alaisempaan hyödyntämiseen. Siitä ansaitsevat kaikki ja samalla tarve kieltää asioita tulee tarpeettomaksi.
Ja yksi huomio vielä: yli kaksikymmentä vuotta sitten laittomasti hankitut kopiot tutustuttivat minut kymmeniin artisteihin, joiden teoksia sittemmin olen laillisesti ja rahalla käyttänyt suurkuluttajana. Olisiko tämä tapahtunut ilman kasettitehtailua? Onhan jokainen soittokerta artistille markkinointia.
0 comments:
Lähetä kommentti