Spotify ja sikarikkaat rokkitähdet - the sequel

Eilinen Spotify-postaukseni herätti paljon keskustelua (lue: tunteita) puolesta ja vastaan. Kaiken huipuksi sain pyynnön laskutehtävän suorittamisesta: "Mites jos tuon tarinan kuvaisi rahassa? Kuinka paljon artisti euroissa tienaa jos levyä myydään perinteisesti esim 10000 kpl vs spotify -maailmassa? Mahdoton laskutoimitus kun kuuntelumäärän joutuu olettamaan, mutta toisaalta euroillahan sitä eletään, ei ansaintalogiikoilla periaatteessa... Myös aika vaikuttaa rahan hintaan."

Mielenkiintoinen haaste, joka totta kai piti ottaa vastaan.

Sen verran oman tien kulkija kuitenkin olen, että en tyytynyt tämmöisiin pikkumääriin, vaan hain hieman historia- ja faktatietoja, sekä luonnollisesti oletuksia. Teoriaahan tämä kaikki vain on.

Led Zeppelinin neljäs albumi (aka untitled, IV, Led Zeppelin) täytti kuluvan kuun alussa neljäkymmentä vuotta. Ko. julkaisu on yksi maailman myydyimmistä levyistä kolmenkymmenenseitsemän miljoonan (37 000 000) kappaleen myyntimäärällään.

Mitä jos levy vuonna 1971 olisikin julkaistu Spotifyssa, eikä fyysisenä lainkaan?

Tältä pohjalta tein laskelmat seuraavin oletuksin:
- vertailuna levyn nykyinen hinta $ 7,90 (Amazon)
- Led Zeppelinille maksettu rojalti 17,2% levyn hinnasta
- Spotify-korvaus $ 0,0041 per kappale (Gizmodo)
- Spotifyn kautta levyä olisi kuunneltu yhtä paljon kuin neljänkymmenen vuoden toteutunut ostomäärä
- ensimmäisinä vuosina sekä myyntimäärät että kuunteluaktiivisuus korkeampia
- vertailuissa vain Led Zeppelin IV -abumimyynti vs. Spotify-soitto, ei radio- tai muita soittoja, ei muita lisenssituloja, ei livesoittoja yms.

Jotta näin.

Tältä näyttää levyn myyntimäärä ja maksetut rojaltit vuosilta 1972-2011:

Alkuun levyä on ostettu per vuosi enemmän ja rojaltit maksettu samassa suhteessa myyntiin nähden. Totaalimyyntimäärä 37 000 000 levyä ja maksettuja rojalteja hieman yli 50 000 000 dollaria.

No jos kuvitellaan, että jo vuonna -71 olisi ollut Spotify ja Internet olemassa, olisivat kuuntelumäärät ja kumulatiiviset Spotify-korvaukset menneet seuraavasti:

Ensimmäisinä vuosina kuuntelukertoja (per ostaja) olisi ollut enemmän (noin kerran kuukaudessa laskien 1990-luvun alkuun mennessä yhteen kuuntelukertaan per vuosi) ja samalla kun vuosittaiset myyntimäärät ovat laskeneet, myös kuuntelukerrat. Samaan aikaan kumulatiiviset Spotify-korvaukset kuitenkin kasvavat melko tasaisesti.

Ja nyt kun vielä laitetaan levymyyntirojaltit ja Spotify-korvaukset yhteen taulukkoon, näyttää se tältä:

Alkuun Spotify-korvaus jää jälkeen, mutta kumulatiivisesti se jo kymmenen vuoden kohdilla menee yli ja jatkaa selkeästi korkeammalla yltäen lähes 70 000 000 dollariin.

Mielenkiintoista? Reilu peli?

No, teoreettistahan tämä. Oliko Zeppelinin rojalti todella 17,2% vai mitä, siitä ei tarkempaa tietoa, voi olla enempi tai vähempi. Kuinka aktiivisesti levyn ostajat todella kuuntelevat levyjään? Olisiko levyä kuunneltu nykyistäkin enemmän, jos se olisi ollut Spotifyn kautta kuunneltavissa?

Arvailuksi moni asia menee, mutta kyllä se on minun mielestäni tässä selkeää, että riippumatta julkaisuformaatista, musiikkia halutaan kuunnella ja siitä myös maksaa. Tämän valossa tuo 0,0041 dollaria per biisi ei olekaan niin vähän. Vai onko?

Liian kapeasti ei kuitenkaan saa ajatella. Sillä on arvioitu yksistään Stairway to Heaven -biisin kaikkine vaikutuksineen tuottaneen bändille ja levy-yhtiölle jopa yli puoli miljardia dollaria. Ja näin varmasti onkin, sillä kokonaisuudestahan ne bändin tulot tulevat ja kulloiseenkin tilanteeseen sopeutumisesta, tilaisuuteen tarttumisesta.

Mikä siis neuvoksi tässä nykymaailmassa, kun entiset pelisäännöt eivät enää (ainakaan kaikilta osin) päde?

Uskoisin vastauksen olevan tässä, ja tässä järjestyksessä:
1) Tee hyviä sopimuksia.
2) Tee hyvää markkinointia.
3) Tee hyvää rockia.

Simple.

Päivitys 24.11.2011 klo 15:29: Käppyröiden värit selkeyttämisen vuoksi päivitetty.