torstai, 29. huhtikuuta 2010

Haastatko itseäsi riittävästi?

Koska viimeksi olet astunut epämukavuusalueelle? Teetkö asiat kuten ennenkin? Olisiko syytä tarkastella toimintaa uusin silmin?

Ihmisen luontainen tapa toimia taitaa olla katsoa taaksepäin ja verrata kaikkea uutta jo aiemmin tehtyyn ja tapahtuneeseen. Ja jos hetki näin tehdäänkin – hieman laveammin tosin – ei ole vaikea huomata, että maailma on kovastikin muuttunut viimeisten viiden, kymmenen, viidentoista vuoden aikana. Se, mikä oli faktaa vielä vuonna 2005, ei sitä välttämättä ole enää tänään.

Aika ajoin on syytä kyseenalaistaen tarkastella toimintaa. Mitkä fundamentit pätevät vielä tänään, mitkä olisi syytä hylätä uusien tieltä?

Samanaikaisesti pidä mielessä oman itsesi muuttumattomuus. Nimittäin kun puhun maailman muuttumisesta, tarkoitan ulkoisen toimintaympäristön tilaa. Teknologinen murros on ollut kovaa, viestinnän ja kanssakäymisen tavat ovat monin paikoin laitettu uusiksi mm. sosiaalisen median myötä. Verkon kautta kommunikointi ja asiointi ovat yhä useamman ihmisen arkipäivää.

Silti olet se sama ihminen, mitä olit lapsenakin. Sama, vaikkakin uudistunut.

Kiihkeän muuttumisen aikana emme voi olettaa, että kaikkea otetaan ja haalitaan lisää; tarvitaan myös luopumista. Tuntemalla itsesi ja huolehtimalla omasta hyvinvoinnistasi huolehdit myös liiketoiminnastasi. Mutta jos et ole perillä prioriteeteistasi, miten arvioit muutosta? Miten silloin arvioit mikä on hyvää, mikä ei?

Vertaatko muutosta siihen mitä on ollut vai siihen mitä haluat saavuttaa?

tiistai, 27. huhtikuuta 2010

Mihin verkkokauppaa tarvitaan?

Maailma pienenee kiihtyvällä tahdilla. Jo ennen Internetiä on ollut monelle suomalaisellekin yritykselle normaalia liiketoimintaa käydä kauppaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Internetin mahdollistaman tiedonkulun myötä alkaa olemaan sama, onko toimipisteesi Pihtiputaalla, Helsingissä vai New Yorkissa – kaikkialta on yhteys kaikkialle.

Nykymaailmassa ei kannata jäädä odottelemaan asiakkaiden eksymistä myymälään, vaan heitä on syytä houkutella ostoksille monin eri tavoin. Sähköisten yhteyksien päässä on suurin osa ihmisistä ja sähköisten palveluiden kautta ihmiset myös asioivat; vähintäänkin aloittavat tiedonhaun. Kuinka moni tiedonhaku itseltäsi alkaa Googlesta tai jostain toisesta hakukoneesta? Ei siis ole yhdentekevää, kuinka verkossa näkymiseen suhtautuu.

Oma kokemuksiini pohjautuva näkemys on, että joka ainoa yritys, joka jotain myy, tarvitsee näkyvyyttä Internetissä. Verkkokauppa on luonnollinen valinta kaikille kauppaa tekeville yrityksille, koska siinä asiakkaalle välittömästi tarjotaan ostamisen mahdollisuus. Eikö kuitenkin ole loppujen lopuksi sama, mitä kanavaa myöten osto tapahtuu, kunhan se tapahtuu. Jos verkkokauppa ohjaa jo ostopäätöksen tehneitä asiakkaita myymälään, ei sekään ole lainkaan huono asia.

Maailman pienuus näkyy erityisen hyvin siinä, että liiketoimintaa ei tarvitse rajata tietylle maantieteelliselle alueelle, vaan verkkokauppa on luontaisesti valtakunnan laajuinen – tai kansainvälinen. Koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa ei ole ollut näin vaivatonta ja nopeaa tilata tavaraa vaikka toiselta puolen maapalloa.

Ei myöskään ole syytä väheksyä ostajien mukavuudenhalua. Kuluttajashoppailu kauppakeskuksissa voi olla joillekin mukava harrastus, mutta ei ole sitä kaikille. On melkoisen miellyttävää tehdä hankintoja omalta kotisohvalta käsin. Kannattaa siis antaa halukkaille asiakkaille siihen mahdollisuus.

Verkkokauppaa tarvitaan.

torstai, 22. huhtikuuta 2010

Olipahan pössy

Meni sitten minullakin aikataulut ja matkasuunnitelmat uusiksi kun Eyjafjallajökullin jäätikön tulivuori päätti purkautua. Aihettahan on viime viikon ajan käsitelty monissa medioissa, mutta koska purkaus pysäytti myös tämän blogin aktiivisen kirjoitustahdin, pitäähän minunkin siitä jotain sanoa.

(Todellisuudessa halusin vain julkaista itse ottamani kuvan tulivuoresta, mutta kai tässä pitää jotain sanottavaakin keksiä...)

Markkinointi
Eipä ole Islanti saanut pitkään aikaan yhtä hyvää markkinointia. Vaikka joissain yhteyksissä asian sävy lieneekin ollut melko negatiivinen, itse ainakin uskon lausahdukseen, jonka kuulemma Frank Sinatra on joskus tokaissut: "Kaikki julkisuus on hyvästä, kunhan nimi on oikein." No, harva meistä taitaa osata lausua tai kirjoittaa Eyjafjallajökullia oikein, mutta ainakin Islanti on monien mielessä.

Maksaminen
Lasku tästä kaikesta on iso. Vaan epäselväksi jää, kuka sen viime kädessä maksaa. Ja kenelle. Voi tästä silti opiksikin ottaa - se, miten, kuka ja koska - sehän on meidän jokaisen päätettävissä. Itse päätin laittaa loppukevään kalenterin uusiksi ja nauttia pienistä hetkistä. Ne on ne pienet hetket, jotka määrittävät tulevaisuuden. Pienet asiat ne tekevät täydellisyyden.

Taloushallinto/-a
"The last wish of Iceland's dead economy was to have its ash spread all over the world." Kuplat puhkeavat - tulivuoret purkautuvat. Mikä on sinun taloutesi kupla? Vai kyteekö jäätikön alla isokin pössy? Pohjautuuko yrityksesi (tai perhekuntasi) talous vakaalle pohjalle, vai ruokkiiko oikea käsi vasenta?

Analytiikka
Tapahtunutta voi ja pitää analysoida. Mutta jotta analyysista on mitään hyötyä, pitää sen johtaa johtopäätöksiin ja tekoihin. Mitä oikeasti olisi voitu tehdä toisin, mitä oikeasti ensi kerralla voidaan tehdä toisin? Emmekö silti oleta, että tämänkin pössyn jälkeen elämä palaa uomiinsa? Lentokoneet lentävät, tavara ja ihmiskunta liikkuu. Mitä muuta voimme olettaa? Kuka meistä on riittävän visionääri nähdäkseen maailmanjärjestyksen, jota ei tulivuoret ja muut luonnonmullistukset hetkauta?

Logistiikka
... eli niin se vain pieni saari (joka oikeasti ei ole jäinen) sai koko Euroopan sekaisin. Itse tein kotimatkaa Reykjavikista kaksi vuorokautta, mutta helpollahan pääsin. On ollut logistisilla yhtiöillä haasteita viime päivinä. Kuka matkaa taksilla, kuka seisomapaikalla junassa - ja kuinka moni edelleen on jumissa eri puolilla maailmaa? Miten vastaaviin voisi tulevaisuudessa varautua, vai voiko niihin varautua? Josko sittenkin otaksumme tekniikan ylivertaisuutta luontoa vastaan? Ehkä tämän jälkeen hyväksyn yllätykset ja riskit paremmin?

Verkkokauppa
Miten käy verkkokaupan jos tuhka leviää?

Oli miten oli, elämä on yllätyksiä täynnä. Hyvä niin.

keskiviikko, 14. huhtikuuta 2010

Sitkeän ostajan vaivannäkö palkitaan

Lapselle teatterilippu. Helppo juttu.

Hakusanaksi Googleen "lumikki tampere". Ja ensimmäinen tulos tärppää, Lippupisteen verkkokauppaan. Klikkaus sinne - haluttu päivä ja lippumäärä (postituskulut 6 euroa?!) - jatka tilausta. Jep.

"Kirjaudu ensin sisään". Mitä? Miksi?

No, kirjaudutaan sähköpostiosoitteella kun kerran vaaditaan. Ei kelvannut. Ei kun hetkinen, en olekaan täältä ostanut vaan Lippupalvelusta. Lippupiste, lippupalvelu; poteitos, potaatos... Siis rekisteröitymään:
  • sähköpostiosoite
  • kännykkänumero
  • salasana ja uudelleen
  • katuosoite
  • postinumero
  • postitoimipaikka
  • (huh, vieläkin kenttiä...)
  • maa
  • asiontikieli
  • sukupuoli
  • syntymävuosi
  • (nämä kaikki olivat pakollisia kenttiä)
  • en halua sähköposteja
  • en halua tekstiviestejä
  • (skipataan kiinnostuksen kohteet)
  • sitoudun noudattamaan ehtoja (en lukenut)
"Jatka". Jatkan.

"Tämä puhelinnumero on jo rekisteröity!" Mitä ihmettä? Jaa tosiaan, olen ehkä useamman vuotta sitten ostanut täältä. Mikähän se salasana on? Ei tämä, ei tuo, ei se. Hmmm.

"Salasana unohtunut?" Joo. "Syötä matkapuhelinnumerosi". Ok. Ja SMS piippaa. Jossa tuli outo merkkisarja.

Kirjaudun, annan puhelinnumeron ja tekstiviestinä tulleen salasanan. Pääsen sisälle. Mutta valitsemani liput ovat kadonneet. "Ostoskorisi on tyhjä". No, etsitään uudelleen. Löytyy, "Osta liput", muistaa jopa kappalemäärävalintani. Jatkan ostamista. Paitsi että mihinkähän osoitteeseen liput lähetetään? No, mennään omiin tietoihin ja vaihdetaan osoitteen lisäksi samalla salasana omavalintaiseen.

"Tallenna". Missäs ne liput nyt on? Takaisin hakuun. Ja jälleen painetaan "Osta liput". Monetkohan niitä jo tulee? Ahaa, "Hyväksy ja siirrä ostoskoriin". Ostoskori ok, "Siirry maksamaan".

Eikä ole Tapiolan verkkomaksunappia. Ostoskorissa kello käy... Siis Visa-korttia etsimään. Ja kello käy...

No niin, kortti löytyi, vielä on kellon mukaan armonaikaa ostaa. Nyt siirtyminen Luottokunnan palveluun. Korttinumero sinne ja "Peruuta". Hups, ei kun "Hyväksy". Eikös nuo napit ole väärässä järjestyksessä? Maksu ok. "Palaa myyjän palveluun". Aha.

"Kiitos tilauksestasi". Hassua että kehotetaan printtaamaan liput vaikka vaihtoehtona oli vain postitse toimitettavat liput.

No, sähköpostiin tuli vahvistus. Ja oikea määrä oikeita lippuja tuli seuraavana päivänä kotiin. Saatteena huomautus, että Lippupisteen palvelusta voisi kätevästi itse tulostaa lippuja?

Näytäntö on varmasti hyvä.

maanantai, 12. huhtikuuta 2010

Todellinen arvo on hyödyntämisessä

Olen viime aikoina työstänyt verkkokaupankäynnin käsikirjaa ja samanaikaisesti lueskellut erinäköisiä opuksia monenmoisilta aloilta. Yksi mielenkiintoinen kirja, joka on tullut vastaan, on The Knowing-Doing Gap. Tämä herättikin ajatuksia tiedon muuttamisesta teoiksi.

Oppaitahan eri aloille ja ongelmiin on kirjoitettu iät ja ajat. Se, kuinka niistä kuitenkaan saat todellista hyötyä, riippuu siitä, miten poimit käytäntöön itseäsi hyödyttävät ajatukset. Yritykset ovat erilaisia, samoin ihmiset ja verkkokaupatkin. Tärkeää on siis peilata kaikkea kirjoitettua omaan liiketoimintaan ja -ideaan nähden sekä tarkastella lukemaansa kriittisesti ja soveltaen.

Meitä suomalaisia ehkä kuitenkin vaivaa tietty arkuus lähteä kokeilemaan uusia asioita. Haluan siis rohkaista ennakkoluulottomastikin ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja ideoita. Isotkin muutokset lähtevät liikkeelle pienin askelin. Oleellista on toimia, eikä vain tietää.

Oppaissa esitetyt näkemykset ja ajatukset ovat usein kirjoittajan omasta näkökulmasta kirjoitettuja, eivätkä ne varmastikaan sellaisenaan toimi kaikissa tapauksissa. Mutta jos kykenet soveltamaan ideoita ja vinkkejä omaan tilanteeseesi, on lukemisesta jo ollut sinulle hyötyä. Korostan tässä yhteydessä vielä kerran systemaattisuuden ja seurannan merkitystä. Tehdessäsi toimenpiteitä, älä jätä työtä puolitiehen, vaan seuraa analyyttisesti ja korjaa tarvittaessa.

Ja niin kuin usein bisneksessä käy, myös vainulla on iso merkitys. Kaikkia päätöksiä et pysty sataprosenttisesti perustelemaan, vaan monesti on tarve toimia puutteellisin tiedoin ja keskeneräisessä tilanteessa. Näiden tasapainottelua liiketoiminta on.

Kuten joskus kuulin opiskelun olevan, uskon myös liiketoimintaan pätevän ajatuksen, että se on sama asia kuin jos rakentaisi venettä ja opettelisi purjehtimaan yhtäaikaa.

torstai, 8. huhtikuuta 2010

Kolme valtavan hyvää blogikirjoitusta

Olinpa tipahtaa tuoliltani kun luin Google Readeristani uusimmat blogikirjoitukset. Niin monesti ei mikään kirjoitus tunnu saavan tuulta siipiensä alle. Nyt näitä lentäviä ja maaliin osuvia kirjoituksia tuli kolme perättäistä vastaan.

Lue nämä:

Seth Godin: Secrets of the biggest selling launch ever

Antti Larvala: Sosiaalinen media koukuttaa

Kari Korkiakoski: 90% vähemmän

Kiitos Seth, Antti ja Kari!

keskiviikko, 7. huhtikuuta 2010

Tarvitaanko palvelua jos tuotteet ovat hyviä?

Vaimon kanssa jäätiin taas miettimään palvelukokonaisuuden merkitystä. Tuli nimittäin kevät, mikä tarkoittaa, että lapsille pitää ostaa uusia kenkiä. Jostain syystä talven aikana lasten koivet kasvavat käsittämättömiin mittoihin. Nuorimmaisemme kummitäti totesikin, että lapset kasvavat ensin maata pitkin... Pitää paikkansa ainakin meidän jälkeläisillä.

Eli kenkäkauppaan. Vaan mihin?

Parin kilometrin päässä sijaitsee kenkien tehtaanmyymälä, josta löytyy hyvä valikoima mm. SuperFit -kenkiä, jotka lestiltään ovat perinteisesti sopineet lasten jalkoihin vallan mainiosti. Vaan tehtaanmyymälän henkilökunta ei ole selvästikään ymmärtänyt asiakkaiden olevan tarpeellisia myynnin kannalta. Turha on odottaa apua kenkien valinnassa.

Toinen vaihtoehto löytyy puolimatkasta, jossa kenkäkaupan myyjä on vallan mainio! Valitettavasti vain heillä ei oikein tahdo löytyä sopivaa valikoimaa lasten kengistä.

Eli kumpaan liikkeeseen menisimme? Siihen mistä löytyy sopivia kenkiä, vai siihen missä on erittäin palveleva myyjä.

Jälleen kerran kotipaikkakuntamme liikkeet saivat lyhyen korren. Tampereelta kun löytyy parikin kenkäkauppaa, jossa em. ehdot eivät kumoa toisiansa, vaan saatavilla on sekä hyvä valikoima, että auttavat myyjät. Eli parin kilometrin sijaan viidentoista kilometrin päähän ja tyytyväisenä pois uusien kenkien kanssa.

Ei auta hyvä tuote, jos ei osata myydä. Aina ei myöskään auta myymistaidot, jos tuotteet eivät ole sopivia. Silti pitää todeta, että tehtaanmyymälästä emme ole vielä koskaan ostaneet mitään, mutta hyvän palvelun kaupasta on jo muutamankin kerran tullut tehtyä hankintoja - oikeastaan vain ja ainostaan hyvän myyjän ansiosta.

Mutta. Jos todella haluat onnistua, huolehdi että molemmat asiat ovat kunnossa. Ovatko tuotteet sellaisia, joita asiakkaat haluavat ostaa? Entä onko asiakaspalvelu sellainen, ettei se karkota asiakkaita? Palveletko asiakkaitasi siellä, missä he ovat - myymälässä ja verkossa?