Luulisin.
Muutama juttu kuitenkin jää asiasta mietityttämään.
1. "S-ryhmä aikoo nyt rynniä nettikauppaan toden teolla"
Onkohan se nyt ihan toden teolla rynnimistä, että avataan viisi netti-Alepaa pääkaupunkiseudulle? Tämähän on selvästi vain kokeilua, ei tosissaan tekemistä.
2. Alepaa Alepan hinnoilla ja Alepan valikoimilla
Alepa menestyy sillä, että myymälät ovat lähellä ja pieniä. Niihin on siis helppo mennä ja niissä asioiminen käy nopeasti. Verkkokaupan etuja ovat mm. palveluvalikoimat ja aukioloajat. Todennäköisempää menestystä toisi laaja valikoima tuotteita, joita ei jo muutenkin helposti saa.
3. Asiakaskokemus
Missä on ollut verkkokaupan käytettävyys- (ja esteettisyys-)asiantuntija? Maailma on pullollaan oikeasti näyttäviä ja ostamista helpottavia verkkokauppoja. Ensivaikutelma tästä kaupasta - anteeksi vaan - tuo mieleen Tallinnan Kaubamajan parikymmentä vuotta sitten. Juuri mitään ei hyllyssä ollut ja jos jotain löytyi, sitäkään ei tehnyt mieli ostaa.
4. Haluttomuus?
Voisiko tässä olla taustalla S-ryhmän sisäistä vääntöä? Onhan ymmärrettävää(?), että päälinjaus koko S:n tasolla on pitää nykyiset rakenteet pystyssä vielä pitkään. Samalla kuitenkin halutaan olla ajassa ja kehittää palveluja. Ja kun näiden eri näkökulmien/intressien/poliittisten tekijöiden yhteistä linjaa ei löydy - tuloksena on kompromissi. Ja lattea sellainen.
5. Hinnoittelu
Mietipäs. Nyt ruokakauppa toimii mallissa:
Valmistaja/maahantuoja - logistiikkayhtiö - keskusvarasto - logistiikkayhtiö - aluevarasto - logistiikkayhtiö - myymälän takahuone - henkilökunta - myymälän hylly - asiakas - kassa - asiakas - koti.
Mitäs jos ketju olisikin:
Valmistaja/maahantuoja - logistiikkayhtiö - verkkokaupan varasto/lähettämö - logistiikkayhtiö - koti.
Eikös vain vaikutakin kovin erilaiselta ja kevyemmältä kustannusrakenteelta?
Niin kauan kuin verkkoruokakauppaa kokeillaan perusrakenteita muuttamatta (= loppuasiakashyötyä oleellisesti parantamatta), ei sillä ole tulevaisuutta.
Ja sitten vielä ne saunakaljat...
5 comments: