Olimme työporukan kanssa aloittamassa mitä lie illanviettoa ja kysyimme nuorelta mieheltä, joka toimi tarjoilijana josko hän voisi suositella meille jotain spesiaalia olutta Bricksin laajasta valikoimasta. No, tuopit pöytään tuotiin ja aloimme maistelemaan.
Jännä juttu, että noin seitsemänhenkisestä porukastamme kukaan ei suositellusta oluesta pitänyt, vaan kaikki pitivät makua kovinkin kammottavana. (Valitettavasti en enää muista mitä laatua sotku olikaan.)
Yksissä tuumin päätimme, että nämä jäävät juomatta ja tilataan uudet.
Siispä kollegani nosti kätensä ylös ja naksautti sormiaan pyytäen tarjoilijaa paikalle. Sitäpä ei olisi pitänyt tehdä. Mulkaisun jälkeen kaveri saapui pöytäämme tokaisten aggressiivisesti tuon otsikon mukaisen lausahduksen. Hmm... Olipa oikea asiakaspalvelija kutsumusammatissaan.
Ja tämän jälkeen vasta riemua koittikin kun selvitimme asiamme. Halusimme siis tilata uudet oluet kaikille. Ihan rahalla maksaen. Mutta kun ei. Asiakaspalvelijamme katsoi paremmaksi alkaa väittelemään suosittelemansa oluen laadusta sekä hyvästä maineesta ja ties mistä. Loppujen viimeksi pitkin hampain suostui sitten uudet oluet tuomaan kunhan ensin oli monisanaisesti antanut ymmärtää, että liian tyhmiä olimme hyvän päälle ymmärtämään.
Taitaapa olla niin, että en itse ole päässyt asian yli vielä noin viiden vuoden perästäkään, kun tällä asenteella asiaa kerron.
Miksi siis tästä kirjoitan? Ajattelinpa vain itsekin ihmetellä, kuinka pienillä asioilla voi joskus olla yllättävän pitkäkestoiset vaikutukset.
1 comments: