Ehdotin verkkomaksunappisopimusten tekemistä sähköisesti, järkevämpää hinnoittelumallia, keskitettyä maksuliikennettä eri pankkien välillä jne. Tämähän olisi ollut hyvin luontevaa jatkoa pankkien strategioille, joissa ihmiset ohjataan konttoreista verkkoon.
Kyllähän ne minulle naureskelivat, kun puhuin joistakin sadoista uusista verkkokauppiaista lähivuosien aikana. Eivätkä ne sitten mitään muuta tehneetkään. Kuin naureskelleet.
Pari vuotta myöhemmin kävin saman kierroksen uudestaan. Eivät kylläkään enää naureskelleet, kun taustavoiminani oli siinä vaiheessa jo neljättäsataa verkkokauppiasta.
Vaan eivät ne vieläkään mitään asioiden parantamisen eteen tehneet.
Loogista olisi ollut tavata taas samat ihmiset (joskin osin jo eri pankit) jälleen vuonna 2009. Vaan eipä enää ollut tarvetta. Juna tuli, meni ja innovoi.
Ensin tuli Suomen Verkkomaksut, sitten tuli Suomen Maksuturva. Kaksi eri konseptia, kaksi loistavaa palvelua. Pisteenä ii:n päälle Klarna, joka tarjoaa turvallista laskulla myyntiä pienellekin yritykselle.
Jo luulisi pankkienkin bunkkereissaan ymmärtäneen maailman muuttuneen. Verkkokauppiaidenkin määrä kun edellisestä kerrasta on kohta jo kolminkertaistunut.
Mutta kun ei. Nordea haluaa kiukutella, eikä halua helpottaa verkkokauppiaiden työtä vaan edelleen edellyttää omia paperisotiaan.
Eikä paremmin mene muillakaan. Sampo pankki ei halua laittaa verkkopankkiaan toimimaan Mac-käyttäjille. Osuuspankki ei halua tehdä yhteistyötä tavallisen ihmisen elämää helpottavan Balancionin kanssa.
Ystäväni, joka aiemmin työskenteli
Älyttömän hyvä kysymys. Sen voisi kysyä jopa kaikilla toimialoilla.
Mutta mitä tekivät pankinjohtajat kuultuaan kysymyksen? No tietysti ihan niin kuin aina ennenkin.

10 comments: