keskiviikko, 3. helmikuuta 2010

Pankit, nuo edistyksen viimeiset esteet?

Keväällä 2005 kiersin kaikki silloiset suomalaiset Suomessa toimivat pankit. Olimme lanseeraamassa uutta tuotteistusta - sitä, mihin nykyinenkin palveluvalikoimamme perustuu - ja ajatuksena oli tiivistää yhteistyötä pankkien kanssa, jotta verkkokauppaa käynnistelevät pk-yritykset saisivat maksuliikenteen mahdollisimman toimivaksi. Myös asiakkaidensa kannalta.

Ehdotin verkkomaksunappisopimusten tekemistä sähköisesti, järkevämpää hinnoittelumallia, keskitettyä maksuliikennettä eri pankkien välillä jne. Tämähän olisi ollut hyvin luontevaa jatkoa pankkien strategioille, joissa ihmiset ohjataan konttoreista verkkoon.

Kyllähän ne minulle naureskelivat, kun puhuin joistakin sadoista uusista verkkokauppiaista lähivuosien aikana. Eivätkä ne sitten mitään muuta tehneetkään. Kuin naureskelleet.

Pari vuotta myöhemmin kävin saman kierroksen uudestaan. Eivät kylläkään enää naureskelleet, kun taustavoiminani oli siinä vaiheessa jo neljättäsataa verkkokauppiasta.

Vaan eivät ne vieläkään mitään asioiden parantamisen eteen tehneet.

Loogista olisi ollut tavata taas samat ihmiset (joskin osin jo eri pankit) jälleen vuonna 2009. Vaan eipä enää ollut tarvetta. Juna tuli, meni ja innovoi.

Ensin tuli Suomen Verkkomaksut, sitten tuli Suomen Maksuturva. Kaksi eri konseptia, kaksi loistavaa palvelua. Pisteenä ii:n päälle Klarna, joka tarjoaa turvallista laskulla myyntiä pienellekin yritykselle.

Jo luulisi pankkienkin bunkkereissaan ymmärtäneen maailman muuttuneen. Verkkokauppiaidenkin määrä kun edellisestä kerrasta on kohta jo kolminkertaistunut.

Mutta kun ei. Nordea haluaa kiukutella, eikä halua helpottaa verkkokauppiaiden työtä vaan edelleen edellyttää omia paperisotiaan.

Eikä paremmin mene muillakaan. Sampo pankki ei halua laittaa verkkopankkiaan toimimaan Mac-käyttäjille. Osuuspankki ei halua tehdä yhteistyötä tavallisen ihmisen elämää helpottavan Balancionin kanssa.

Ystäväni, joka aiemmin työskenteli suomalaisessa ruotsalaisessa pankissa, kertoi kuinka hän oli aika ajoin herätellyt pankinjohtajia kysymällä: "Mitäs me sitten tehdään kun Google perustaa pankin?"

Älyttömän hyvä kysymys. Sen voisi kysyä jopa kaikilla toimialoilla.

Mutta mitä tekivät pankinjohtajat kuultuaan kysymyksen? No tietysti ihan niin kuin aina ennenkin.

10 comments:

  1. Jani,

    samaa ajattelen edelleen. Viikonloppuna vuokrasin iTunes- jenkkiversiosta leffan. Sain 30 päivää aikaa katsoa leffan ja siitä kun aloitin katselun, minulla oli 24 tuntia aikaa katsoa se loppuun. Hinta oli 3.95 taalaa. Jos ja kun iTunes tulee leffojen kanssa Eurooppaan, niin voimme sanoa hyvästit Makuuneille ja FilmTowneille, paitsi että sieltä saa hyviä irtokarkkeja.

    Kun yritys haluaa ottaa eri pankkien maksunapit käyttöönsä ja ei halua kiertää kaikkia pankkeja läpi, niin Maksuturva ja muut uudet firmat ovat hyvä vaihtoehto. Myös yksi vaihtoehto on että soittaa minulle. Voin kilpailuttaa kaikki pankit ja uskon saavani vähintään puolet alkukuluista pois. Jos en saa, niin ei tarvitse maksaa minun kuluja. 100 € on pieni hinta siitä, että neuvottelen sinulle kaikkien pankkien hinnat pieneksi. Jos otat listahinnan mukaan, niin alkukulut ovat noin 900 € jos mukana on se 5 - 7 pankkia.

    Toisaalta olen lanseeraamassa uutta palvelua Suomeen. Jos sinun yritys lähettää asiakkaille sopimuksia joko paperilla tai sähköpostilla, niin minun palvelussani asiakas allekirjoittaa sopimuksen sähköisesti pankin tunnuksella. Sinun ei tarvitse erikseen sopia pankin kanssa palvelusta, vaan minä olen sen jo sopinut. Maksat vain allekirjoituskustannukset.

    Sinä säästät tällä palvelulla rahaa, aikaa (=rahaa) sekä palvelu on turvallinen ja luontoa ei tärvelly. Ota yhteyttä, niin kerron koska ja kuinka pääset palvelua käyttämään. antti.larvala@cal360d.com

    Vaikka tämä kommentti meni itsekehuksi, niin voin vielä kertoa että se pankkiiri Janin jutussa on minulle erittäin tuttu henkilö.
    VastaaPoista
  2. Google ei vielä taida välittää maksutapahtumia, mutta Nokia on jo tälle saralle saapunut Nokia Money palvelullaan. Mitähän pankit tästä tuumaavat?
    VastaaPoista
  3. Aikoinaan ennen kuin Nokia osti tuon jenkkifirman, niin esittelin tuota ideaa ja firmaa erään pankin johtajille. He kokivat sen ihan oudoksi ja sanoivat että meillä on tuo mobiiliraha, joka sitten kuopattiin. Tavoite olisi ollut että tämä pankki olisi ottanut tuon jenkkifirman pohjoismaan rahaliikenteen hoidettavaksi. Näinhän Nokia Moneyssä käytännössä on. SMS viesteillä hallitaan yhtä tiliä ja monta alatiliä. Ei raha minnekkään ulos kierrä.

    Suomen pankit olivat aikoinaan innovatiivisia, mutta sitten tapahtui jotain.
    VastaaPoista
  4. Hyvää keskustelua täälläkin!

    Olen oppinut sen, että itsestäänselvien pientenkin parannusten ja erityisesti kehityksen suurten askeleiden eteen tulee tehdä paljon töitä. Erilaisten kehitysprojektien johtaminen matriisiorganisaatiossa on tehokas keino testata tätä, suosittelen!

    Onneksi kehitys on silti väistämätön liikesuunta ja ainoa muuttuja on aika, johon voimme vaikuttaa omalla panoksellamme - joko edistäen kehitystä tai jarruttaen sitä. Kukin valitkoon oman puolensa tämänkin Balancionin projektin osalta.

    Hyvä keskustelu jatkukoon!

    t. Jussi Muurikainen
    perustaja/toimitusjohtaja
    Balancion Oy
    050-567 3100
    jussi.muurikainen@balancion.com
    VastaaPoista
  5. Kiitos Antti ja Jussi kommenteista. Mielenkiintoista olisi ymmärtää, mikä oli se "jotain", mikä sai pankit jäämään sinne vuosituhanteen vaihteeseen.

    Ja hatunnosto Balancionille lähteä ensinnäkin luomaan moista palvelua, mutta myös taistosta tuulimyllyjä vastaan - sitä on itsekin tullut mm. verkkokaupan saralla harrastettua.

    Onneksi voi onnistua niin kauan kuin ei luovuta.
    VastaaPoista
  6. Mielenkiintoista luettavaa nämä teidän kommentit, kokemukset ja näkemykset.

    Uuden asian läpi saaminen ei ole aina ihan helppoa. Siinä on usein vastassa moni inhimillinen haaste: muutosvastarinta, skeptisyys uusia ajatusmalleja kohtaan, mutta myös useasti isojen organisaatioiden reagointinopeus muuttaa liiketoimintamalli tekniseksi ratkaisuksi.

    Moni hyvä asia hyytyy sisäiseen politisointiin, ja jos sekin vaihe onnistutaan ohittamaan kunnialla, niin sitten liiketoimintatavoitteiden vääntäminen tekniseksi ratkaisuksi voi osoittautua sudenkuopaksi.

    Itse purjehduksen ystävänä, näen tässä suuria yhtäläisyyksiä purjehduksen kanssa. Välillä joutuu puskemaan vastatuuleen ja luovimaan karikkojen keskellä tai tuntemattomilla vesillä. Mutta toisaalta se joka uskaltaa sen tehdä, pääsee varmaankin myötäisille osuuksille. Pienempikin vene pystyy ohittamaan suuren laivan kun spinnu päästään vinssaamaan maston huippuun.

    Haluan rohkaista kaikkia uskomaan omaan asiaan. Googlekin joutui alussa puskemaan läpi ongelmien ja haasteiden, mutta sitten kumppanuuksista löytyi valtavan kasvun alku. Tehdään mekin niin!

    Terveisin
    Mikael Smeds, toimitusjohtaja
    mikael.smeds@maksuturva.fi

    Suomen Maksuturva Oy
    http://www.maksuturva.fi
    VastaaPoista
  7. Hei Mikael ja Jani sympatiasta ;)

    Tuo vertaus purjehtimiseen on hyvä. Ensin pitää tehdä vene, sitten uskaltautua myrskyn silmään, mutta lopulta aurinko paistaa ja vene kiitää.

    Lisää ajankohtaisia tunnelmiani melkoisen avoimesti täällä: http://blogit.tietokone.fi/ossi/2010/02/case-balancion-pihtaavatko-pankit-tilitietoja-vai-suojelevatko-asiakkaitaan/

    t. Jussi Muurikainen, Balancion
    VastaaPoista
  8. Ja purjehdukseen liittyen olen kuullut myös seuraavan vertauksen:

    Liiketoiminta on kuin rakentaisi venettä ja opettelisi purjehtimaan yhtäaikaa.

    Siitäpä meille kaikille!
    VastaaPoista
  9. Kehityksen esteistä puheenollen:

    Miten Vilkas aikoo olla myötävaikuttamassa seuraavan hankalan ongelman ratkaisuun:

    1) Kaikki verkkokauppiaat, joilla on suht. paljon myyntiä haluavat käyttää Suomen Verkkomaksut tms. maksupalvelua (koska se nyt vain on järkevää)
    2) Samat verkkokauppiaat haluavat myös, että kirjanpito on sähköistetty eli mallia Netvisor etc. (koska sekin nyt on vain järkevää)
    3) Vilkas-alustan kautta voidaan verkkokauppaan integroida sekä kohdan 1 että 2 toiminnot, mutta kun tämä tehdään, niin päädytään tekemään sähköisessä kirjanpitotyökalussa hirvittävä määrä lisää manuaalista työtä, vaikka asian pitäisi olla täsmälleen päinvastoin.

    Ongelma tietysti johtuu enemmän maksupalveluiden ja sähköisten kirjanpito-alustojen välisestä kommunikaation puutteesta, mutta Vilkas on silti osa tätä kokonaisuutta.

    Eli, mikä on suunnitelmanne?
    VastaaPoista
  10. Hei Anonyymi,

    tuo kohta kolme on valitettavan totta. Mutta se, mikä on suunnitelmamme, kerron nyt tässä.

    Voin nimittäin ilokseni kertoa, että olemme maaliskuun puolivälissä julkistamassa yhteistä tuotteistusta yhdessä ProCountorin ja Tammerkosken Tilipalvelun kanssa.

    Tämä palvelu tulee puuttumaan nimenomaisesti tuohon kolmoskohtaan; lähtökohtaisestikin palvelua on työstetty verkkokauppiaan prosessit mielessä. Tarjolle tulee kaksi perustasoa, joita voi laajentaa tarvittaessa. Tervetuloa tapaamaan meitä kaikkia Myymälä-messuille Helsingin Messukeskukseen, jossa esittelemme yhteistä palvelua.

    Tästä voit ilmoittautua vieraaksemme: http://www.vilkas.fi/Ajankohtaista/Tule-tapaamaan-meita-Myymala-tapahtumaan-Helsingin-Messukeskukseen-17-1832010

    Valitettavasti ProCountorin ja Tilipalvelun kanssa tehtävät toimenpiteet eivät kuitenkaan (ainakaan toistaiseksi) auta Netvisor-käyttäjiä. Netvisorin puolelta ei vielä ole löytynyt riittävästi halukkuutta lähteä asiaa kehittämään.

    Lisää taloushallinta-aiheesta ohje-sivuillamme: http://www.vilkas.fi/Omaverkkokaupan-Ohje-sivusto/Usein-kysyttyja-kysymyksia/Maksaminen/ProCountor-luottokorttimaksut-ja-Suomen-verkkomaksut
    VastaaPoista