maanantai, 11. tammikuuta 2010

Miten voin olla varma?

Tuossa edellisessä kirjoituksessani lainasin Tony Sopranon repliikkiä tv-sarjasta Sopranos. Kun tälle tielle kerran lähdettiin, niin jatketaan sitten. Sopranos on nimittäin parasta mitä sarjapuolella on tuotettu lähes kahteenkymmeneen vuoteen, joten toki siitä pitää ammentaa näin tosielämäänkin.

Vapaasti muisteltuna venäläinen nainen toteaa Tonylle, kuinka "jenkit elävät elämänsä olettaen ettei mitään pahaa tapahdu. Kun taas muu maailma elää elämänsä toivoen, ettei mitään pahaa tapahdu.".

Melkoinen näkemysero loppujen viimeksi samaan asiaan.

Miten sitten voisin olla varma, että tekemäni valinnat ja päätökset olisivat oikeita ja hyviä? Mistä voin tietää miten tulevaisuus toteutuu? Miten voin olla varma, ettei mitään pahaa tapahdu?

En mistään.

Eli lienee parempi olla tekemättä mitään ja jättää asiat päättämättä; heittäytyä kohtalon kuljetettavaksi ja katsoa mitä tulee - niinkö?

Pois se minusta.

Se, etten voi koskaan täysin varmasti tietää kuinka asiat tulevat menemään ei saa estää minua tekemästä työtäni. Vaikka en päätösteni oikeellisuutta ja seurauksia voi millään nähdä loppuun asti, ei saa olla syynä päätösten tekemättä jättämiselle.

Huonokin päätös voi olla parempi kuin ei päätöstä ollenkaan?

Vakuutusyhtiöt kauppaavat varmuutta ja turvaa elämän tilanteisiin. Vaan tosiasia on, ettei ole mahdollista elää ja toimia ilman riskiä. Tämän ymmärtäminen ja hyväksyminen voi olla varsin vapauttava voimavara. Etenkin yrittäjälle.

Sitähän yrittäjyys nimittäin on: yrittämistä. Eli koitetaan tehdä asioita joista ei olla varmoja. Näin ollen yrittämiseen liittyy aina riski. "Jos ei koskaan epäonnistu, ei ole yrittänyt tarpeeksi" totesi Pekka Seppänen jossain kolumnissaan joitakin aikoja sitten.

Varsin tosi juttu.

Elämä on riski. Siksi se onkin niin hienoa.

0 comments:

Lähetä kommentti