Jos kivi varmasti on kivi, se kestää sen, että sitä tutkitaan. Voin huolettaa käännellä ja pyöritellä sitä varmistuakseni, että se varmasti on kivi. Jos vielä epäilyttää, hakkaan sitä kalliota vasten, koitan murskata sen lekalla, kastelen sitä, jäädytän sen, kuumennan sen - kaikin keinoin koitan todistaa, ettei se ole kivi. Jos se tosiaan on kivi, ei se tästä testauksesta muuksi muutu.
Totuus kestää kyseenalaistamisen.
Jos kyseessä ei olisikaan ollut kivi, olisi se todennäköisesti käynyt kurimuksessa selville. Mikä olisi ollut varsin hyvä asia, koska muutoin olisin kovasti luullut esim. kuivunutta koiranjätöstä kiveksi.
Vaikka mitäpä sen toisaalta väliä vaikka joskus kakkaa kiveksi luulisinkin.
Sillä kuitenkin on väliä, koitanko saada selville mikä kestää ja mikä ei. Jos en uskalla kyseenalaistaa, alan helposti valehtelemaan itselleni. Ja aikaa myöten myös muille.
"Kyllä se bisnes tästä paranee. Kyllä ne paremmat ajat tulevat. Kyllä ennenkin on selvitty. Kyllä voidaan toimia niin kuin aina ennenkin."
B.S.
Jos et aika ajoin revi liiketoimintaideaasi päivänvaloon ja kyseenalaista totuuksina pitämiäsi asioita, mistä silloin voit tietää onko kivi enää kivi?
0 comments:
Lähetä kommentti