maanantai, 16. marraskuuta 2009

Yritys ei luo arvoa asiakkaalle

Jari Parantainen Gurumarkkinointi-blogissaan kertoi kuinka hän olisi ostanut auton, mutta...

Parantaisen kokemus toi mieleeni omat kokemukseni viime keväältä, kun oli autonvaihdon aika. Jäin nimittäin jo silloin kyseenalaistamaan autokaupan toimintaa ja tuo kyseenalaistaminen on jatkunut ja paisunut sen jälkeen jo useita kertoja. Ties vaikka jonain päivänä niistä ajatuksista alkaisi tapahtumaankin...

Mutta ei nyt. Ei vielä.

Vaan riippumatta siitä, myydäänkö autoja vai ei, uskon Esko Kilveltä kuulemaani lausahdukseen (vapaasti ulkomuistista kirjattuna): "Yritys ei koskaan luo arvoa asiakkaalle. Arvoa ei myöskään luo tuote, jota yritys myy. Asiakkaalle arvoa syntyy siitä, kuinka asiakas tuotetta käyttää."

Ja tämä saa minulta vastakaikua mm. automyynnin suhteen. Kolmannen lapsen syntymähän aiheutti meidän perheessä tarpeen vaihtaa isompaan autoon. Koska kuitenkaan en pidä farmareista enkä tila-autoista, jäivät vaihtoehdot aika vähiin. Škodan uusi Superb täytti vaatimukset ja hyvin pian päätös kallistuikin sellaisen hankkimiseen; Tampereen Lielahden Metro-Auto oli lähinnä, eli sieltä hankinta tehtiin.



Metro-Auto tai Škoda Auto a.s. eivät kuitenkaan luoneet minulle mitään arvoa. Eikä myöskään Superb. Arvoa meidän perheelle tulee siinä vaiheessa kun takapenkille kytketään kolme lasta eri mallisiin korokkeisiin, istuimiin ja kaukaloihin ilman että happi loppuu. Arvoa tulee siinä vaiheessa kun takaluukku aukeaa tarvittaessa koko seinän mitalta, jolloin lastenvaunujen tunkeminen on niin vaivatonta kuin se vain Suomen "talvikeleissä" on mahdollista. Arvoa tulee siinä vaiheessa kun takapenkki mankuu lastenlauluja ja ne saadaan kätevästi soimaan 20 gigatavun kovalevyltä.

Arvoa tulee siinä vaiheessa kun auton ominaisuudet täyttävät ja ylittävät meidän perheen tarpeemme.

Aivan sama juttu kuin televisioissa tai sauvasekoittimissa. Ei pätkän vertaa kiinnosta ne kilowatit, newtonit tai hevosvoimat. Nykyautossa ne kuitenkin jo oletusarvoisesti ovat kunnossa. Niinpä kiinnostavatkin ne pienet ja isot jutut, millä vaativatkin matkustajat (lue: lapset ja minä) viihtyvät matkanteon aikana.

Omien kokemusteni mukaan autokaupan myyjät eivät tätä ole vielä oikein tajunneet. Eli sitä odotellessa eletään.

1 comments:

  1. Jani, tilanne ei ole parempi Belgiassakaan. Kävin uudessa elektroniikan hehtaarihallissa lähistölläni. Etsin kahta asiaa, toinen oli uusi Google Android puhelin, jota halusin kokeilla, jos vaikka ostaisin. Mutta koska kaupan mallipuhelin oli PUK-koodia vailla ja myyjä ei sitä tiennyt tai halunnut tietää, niin minun olisi pitänyt tehdä ostopäätös puhelimen teknisten tietojen perusteella tai sitten sillä, että miltä muovinpala tuntuu kädessä. Ei tullut hienoa asiakaskokemusta tai lisäarvoa.

    Toinen asia, mitä etsin oli videokameraan bluetooth mikrofoni. Harvinainen tuote, mutta ei mahdoton löytää. Ensin selasin videokamerahyllyn kaikki lisävarusteet läpi. Ei löytynyt. Marssin myyjän pakeille. Kysyin missä on videokameran mikrofonit? Vastaus oli, että normaalisti ne on kaiuttimien viereisessä hyllyssä. Olisihan se minun pitänyt tietää. Ei siis siellä missä videokamerat ovat. No, minun NORMAALISTI käyttäytyvä persoonallisuuteni tsekkasi uudet hyllyt. Ei ollut sielläkään. Siirryin kaupasta pois.Saa olla erittäin iso tarjous kun palaan samaan kauppaan.
    VastaaPoista