perjantai, 13. marraskuuta 2009

Verkossa myymistä sosiaalisen median aikakaudella

Viikon vierailijana  Suomen Verkkomaksut Oy:n toimitusjohtaja Lennu Keinänen

Sosiaalisen median vallankumous tuli ja laittoi viestinnän pelisäännöt uusiksi muutamassa vuodessa. Kaukana ovat ne ajat, jolloin joutui tekemään töitä pysyäkseen muutaman päivän viiveellä kartalla, mitä maailmassa tapahtuu. Yhtä kaukana ovat myös ne ajat, jolloin ainoat tietolähteet olivat paikallisen tai valtakunnallisen lehden toimitus tai TV:n viiveellä kertomat asiat.

Sosiaalinen media mahdollisti reaaliaikaisen ihmisiltä ihmisille kulkevan viestinnän heti tapahtumien sattuessa. Otetaan esimerkkinä vaikkapa Amsterdamin Schipholin lentokoneturma helmikuussa 2009. Heti onnettomuuden tapahduttua perinteinen media alkoi siirtyä tapahtumapaikalle, valmistelemaan raportteja ja järjestelemään kuvausmiehistöä. Siinä vaiheessa kun TV-kamerat ehtivät paikalle, Twitter, Facebook, blogit ja muut sosiaalisen median palvelut olivat jo täyttyneet paikalla olleiden raporteista tapahtumista ja TwitPic-palvelusta löytyi lähes reaaliaikaista kuvamateriaalia kymmenien ihmisten tuottamana.

Kaiken tämän informaatiovirran keskellä olennaista on se, miten tämä hajallaan oleva sisältö löydetään. Miten kaikki maailman tieto päätyy juuri asiasta kiinnostuneiden verkkokalvoille. Tässä juuri piilee vallankumouksen ydin. Ihmisten ei enää tarvitse istua TV:n tai radion äärellä odottaen lisäraportteja tapahtumista. Riittää kun ilmoittaa olevansa kiinnostunut #schiphol:sta ja sosiaalisen median palvelut pitävät huolen, että tieto löytää kiinnostuneet nopeasti ja kattavasti.

Vastaava vallankumous on alkanut verkkokaupassakin ja se tulee mullistamaan myymisen. Mikäli esimerkiksi maastopyöräilystä kiinnostunut henkilö on aloittelemassa harrastustaan ja lueskelee Keski-Suomen parhaista reiteistä, eikö olisi vain luonnollista että tässä samassa yhteydessä hänelle tarjottaisiin asiaan liittyviä tuotteita ja palveluita? Kun ihminen on ostoprosessissa aktiivisen tiedonhaun lisäksi innostuneessa tilassa, kaupan todennäköisyys on merkittävästi korkeampi, kuin jos ostohalua yritettäisiin herättää perinteisen markkinoinnin keinoin. Mitä sosiaalien media tekisi? Se veisi tuotteet (tiedon) reaaliajassa otollisessa ostotilassa (uutisten seuraaja) olevan luo.

Tuotteita pitää siis tarjota siellä, missä ihmiset jo ovat ja juuri silloin, kun he ovat eniten hankinnan tekemisestä kiinnostuneita.

Miksi siis turhaan pitäisi yrittää kilpailla kaikkien muiden kauppojen kanssa huomiosta Googlen hakutuloksissa, kun on jo vuosia sitten todistettu, että vierekkäin sijoitetut samaa tavaraa myyvät Citymarket ja Prisma tekevät enemmän kauppaa kuin kumpikaan voisi myydä ilman kilpailijan läheistä sijaintia. 1+1 on tässä tapauksessa 3. Puhumattakaan tietysti kaikista niistä pienistä kaupoista, jotka tahkoavat huimaa myyntiä kaupan jättiläisten vetämien asiakasvirtojen turvin.

Otetaanpa taas esimerkkinä tämä harrastustaan aloitteleva maastopyöräilijä. Hän on juuri lukenut pyöräilyfoorumilta vertailun ja vakuuttunut, että voittajapyörä on hänelle juuri täydellinen. Koska kauppiaat ovat oivaltaneet että tuotteet pitää viedä ostajan lähelle, foorumin MiniShopissa on tarjolla kymmenien verkkokauppojen tuotevalikoimasta juuri ne parhaat ja tälle henkilölle tärkeimmät tuotteet. Tulevalle maastopyöräiljälle tarjotaankin tässä yhteydessä testivoittajapyörää kaupasta A ja lisäksi toisessa vertailussa parhaat pisteet saaneita suojavarusteita kaupasta B. Harrastaja kerää tyytyväisenä molemmat tuotteet ostoskoriin ja maksaa ne kerralla. Mikäli harrastaja olisi pakotettu Googlailemaan vertailuvoittajatuotteiden perään, luultavasti jompikumpi tuotteista olisi jäänyt myymättä. Ne kauppiaat, jotka veivät tuotteensa asiakkaan lähelle, saivat kaupat kotiin.

Ylläkuvattu tilanne on tänään vielä enimmäkseen fiktiota, mutta suunta on selvä. Eniten kauppaa tekevät ne, jotka onnistuvat sijoittamaan itsensä sinne missä ihmisiä on eniten ja jotka onnistuvat tekemään ostoprosessista riittävän helpon. Helppous tarkoittaa tässä tapauksessa kaiken kauppapaikkojen vertailuun, tuotteiden etsimiseen, varastosaldojen ja toimitusaikojen vertailuun jne liittyvän turhan työn karsimista. Kun tuotteet tarjotaan helposti siellä missä ihmiset jo ovat, kaupat saadaan kotiin.

2 comments:

  1. Lennu,
    hyvin kerrottu tärkeä asia.

    Asiakkaalla on aina ongelma, jonka hän koittaa ratkaista. Perinteinen kauppias miettii kuinka hänen yrityksensä kokonaiskuva ensin kerrotaan asiakkaalle ja sitten kun asiakas osaa tulla hänen kauppaansa, niin asiakkaan pitää osata toimia kuten kauppias hänen haluaa toimivan ja tietävän että polkupyörän jarrut kuuluvat lisätarvikkeisiin ja pyöräilyasut kuuluvat kausituotteisiin. Näin kauppias sen on hahmottanut.

    Todellisuudessa asiakas näkee asian niin, että hän haluaa pyöräillä mukavasti ja turvallisesti, jonka perusteella tarvittavat asiat ja lisävarusteet pitää löytyä samasta paikasta, eikä eri osastoilta. Samaa Jani kertoi viikolla toisessa asiayhteydessä kun oli ostamassa tehosekotinta.
    VastaaPoista
  2. "Mikäli esimerkiksi maastopyöräilystä kiinnostunut henkilö on aloittelemassa harrastustaan ja lueskelee Keski-Suomen parhaista reiteistä, eikö olisi vain luonnollista että tässä samassa yhteydessä hänelle tarjottaisiin asiaan liittyviä tuotteita ja palveluita?"

    Juuri näin. Onneksi myös kotimaiset toimijat ovat alkaneet viimeinkin sisäistää kohdennuksen tuomat mahdollisuudet, esimerkkinä vaikkapa tämä Fonecta/Talentum case study.

    Jotta homma toimisi käytännössä, täytyy linkityksen tapahtua automaattisesti, kontekstuaaliseen analyysiin perustuen sekä riittävä joukko mainostajia, jotta kuhunkin kontekstiin löytyy relevanttia tarjontaa.

    Eli ei enää pelkkää fiktiota.
    VastaaPoista